Mika Hartikainen PHOTOGRAPHY

Spirit of Cuba – info

Siirry galleriaan →

Mika Hartikainen kävi etsimässä sitä paljon puhuttua kuubalaisen kulttuurin henkeä ja aitoutta. Hartikaisen havainnointiekskursion
ympäri Kuubaa tammikuussa 2008 pohjalta syntyi “Spirit of Cuba” valokuvanäyttely. Näyttely pyrkii herättämään kysymyksiä
läsnäolosta hetkessä ja kahden erilaisen maan kollektiivisesta tajunnasta. Fidel Castro oli viimeistä kuukautta vallassa, kun kuvat
otettiin. “Spirit of Cuba” -valokuvanäyttely koostuu kahdesta osiosta, jotka ovat “Soft Dreamy City” ja “Souls of Cuba”.

Soft Dreamy City on unenomaista kaupunkikuvaa pehmeine muotoineen taltioituna Havannasta, Santiago de Cubasta, Baracoasta,
Trinitad de Cubasta ja Vinalesista. Souls of Cuba tarkastelee kuubalaista sielunmaisemaa ihmispotrettien välityksellä, joihin on
pyritty taltioimaan kuubalaisuuden kollektiivinen tajunta. Kokonaisuudesta muodostuu Hartikaisen näkymys paljon puhutusta
“kuubalaisesta hengestä”.

“Harva maa on säilynyt ilman internettiä, suurhilloyhtiöiden mainontaa ja ihmisten kulutushysteriaa. Ihmiset panostivat
huomattavasti enemmän energiaa yhdessäoloon ja läsnäoloon hetkessä eikä jatkuvaan suorittamiseen ja massin/maineen
tavoitteluun. Se kieltämättä avasi hektisemmänkin säätäjän silmät. Sitä aitoutta tuli sitten oikein kunnolla, että tuntui luissa ja
ytimessä. Sitähän saa mitä tilaa. Havainnointiekskursio pähkinän kuoressa: hengailua intiaanien ja vuorikiipeilijöiden kanssa
valkoista hiekkarantaa, viidakkoa, kaahailua vuoristossa hullujen venäläisten miljonäärien kanssa, militanttipoliisin kuumottava
pamputus, rommighettobileitä, pimpattuja ladoja, voodoosalsaa ja paljon reggaetonia. Ystävystyin kuubalaisen lääkärin kanssa,
jonka kuukausipalkka oli n. 50 eur. Hän oli haaveillut uudesta autosta 80-luvulta lähtien. Hänen poikansa työskenteli pitkää päivää
kuutena päivänä viikossa rakennusjohtajana Havannassa ja tienasi 30 eur/kk. Ghettonuorten ja muiden kuubalaisten vähäosaisten
keskuudessa kytee aikapommi tiukkaa sotilashallintoa ja mm. nuoria tyttöjä rahasta rakastavia vanhempia herroja vastaan. Saa
nähdä kauan pystyy vielä aistimaan sen aidon kuubalaisen hengen. Kaikesta huolimatta ihmiset eivät valittaneet ja olleet
negatiivisia, vaan olivat iloisia ja osasivat läsnäolon taidon. Tästä meillä suomalaisilla on paljon opittavaa!”

“Takaisin Suomeen tulo oli shokki. Kävelin Turun kävelykadulla, mutta en pysynyt ihmisvirrassa mukana, vaikka kuinka yritin. Aika,
maan rytmi ja ihmisten kollektiivinen tajunta oli niin erilainen. Kaikilla oli jonnekin kiire, suorittamaan seuraavaa asiaa. Kukaan ei
ollut läsnä hetkessä, vaikka heidän fyysinen olemuksensa käveli kadulla. Ihmiset puhuivat puhelimeen, miettivät eilistä tai huomista,
mutta eivät katselleet ympärille tai nauttineet siitä mitä lähelle näkeminen voi parhaimmillaan tarjota. Näyttelyn tarkoitus on herättää
ajatuksia, olenko läsnä hetkessä vai elänkö koko ajan joko menneessä tai tulevassa. Arjessakin voi olla läsnä, kun opit avaamaan
silmäsi.”

 

Mika Hartikainen went to look for the much talked about spirit and realness of Cuban culture. Based on Hartikainen’s observation
excursion around Cuba in January 2008, the photo-exhibition “Spirit of Cuba” was born. The exhibition aims to raise questions
about being present in the moment and the collective consciousness of two different countries. Fidel Castro reigned for the last
month when the pictures where taken. The “Spirit of Cuba”-exhibition consists of two parts, “Soft Dreamy City” and “Souls of Cuba”.

Soft Dreamy City consists of soft, drowsy, urban images captured in Havana, Satiago de Cuba, Baracoa, Trinidad de Cuba and
Vinales. Souls of Cuba examines Cuban personalities and the collective consciousness of the country. Together the sets form
Hartikainen’s vision of “The Spirit of Cuba”.

“A few countries have survived without the internet, advertisements and consumerism. People spend more time together and
enjoying the moment, rather constantly striving for money or fame. It really opened the eyes of a guy who is all over the place.
The realness was felt in bone and marrow. Well, I asked for it. The observation excursion in a nut shell: chilling with indigenous
Cubans and mountain climbers, white sands, jungle, reckless driving in the mountains with crazy Russian millionaires, a beating
by the militia, rum parties in the ghetto, pimped out Ladas, voodoo salsa and a lot of reggaeton. I made friends with a Cuban
doctor whose monthly wages was 50 euro. He had been fantasizing about a new car since the 80s. His son worked long hours
six days a week as a construction manager in Havana and earned 30 euro / month. Among the ghetto youth and other
underprivileged Cubans a time bomb is ticking against the strict military government and among other things, older
gentlemen who love young girls for money. It remains to be seen, how long the authentic Cuban spirit will survive. All things
considered, people weren’t negative or complain. They were happy and could live in the moment. We Finns have a lot to learn here!”

“Coming back to Finland was a shock. I was walking along the pedestrian street in Turku, but couldn’t keep up with the current of
people. The time, the rhythm and the collective consciousness was so different. Everybody was in a hurry somewhere, to
accomplish something. Nobody was present in the moment, even if their physical being was walking on the street. People were
talking on the phone, thinking about tomorrow or yesterday. Nobody looked around and enjoyed the sight closest to them. This
exhibition has the intent to question, whether you live in the moment, the past or the future. You can be present in daily life if you
learn to open your eyes.”

Siirry galleriaan →

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

*
*

You may use these HTML tags and attributes <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>